Juthbackan historia

Juthbacka on paikka pitkällä historialla. Vuonna 1654 tilanimi Juthbacka mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjoissa. Juthbacka nimi on murteellinen muoto vanhasta ruotsalaisesta sanasta gjuta, tarkoittaen syvennys, laakso.

Vuonna 1664 Johan Persson Forsman ostaa tilan. Forsman oli syntynyt Ruotsissa ja hänestä tuli kantaisä suvuille Forsman, Koskimies ja Yrjö-Koskinen. uthbacka pysyy Forsman-suvun omistuksessa vuoteen 1713. Sen jälkeen tila on Kempe-suvun omistuksessa lähes 100 vuotta.

Tila myydään 1813 lutnantti Carl Backmanille. Backman on myös Ruotsista, tarkemmin sanottu Tukholmasta, mutta suku och syvästi juurtunut Pohjanmaalle. Backman on saanut sotilaskoulutuksen Karjalan vapaajoukoissa ruotsalaisessa armeijassa, mutta vaihtaa ajan mittaan alaa ja aloitta kaupankäynnin yhdessä veljensä kanssa.

Hän muuttaa Raaheen jossa heille myönnetään kaupankäyntioikeudet mm. tervan myyntiin. Hän saa samat oikeudet Uudessakaarlepyyssä ja hakeutuu kaupunkiin 1800-luvun alussa.

Backmanin muutettua Juthbackaan hän laajentaa tilaa maakaupoilla ja vaihdoilla. Lisäksi hän rakentaa oman myllyn ja sahan. Vuonna 1821 Backman rakennuttaa kartanon joka komeilee Juthbackalla tänään. Rakennus on kustavilaistyylinen suorilla viivoilla pilasterijulkisivuilla. Piirustukset edustavat hyvin ajan tyyliä mutta niistä puuttuu tekijänmerkintä.

Kun Carl Backman kuolee, hänen vaimonsa Regina siirtyy johtoon. 1830-luvulla ja 1840-luvulla Juthbacka eli "iloista aikaa". Kaupankäynti ja musiikkielämä kukoistivat kaupungissa, ja kaupungin paremmat piirit esittivät teatteria ja lauloivat ja tanssivat Juthbackalla. Topelius on usein nähty vieras Juthbackalla ja hän on usein maininnut "tytöt Juthbackalla" päiväkirjoissaan ja kirjoituksissaan. Juthbacka oli pitkään Backman-suvun omistuksessa.

1927 lääkäripari Woldemar ja Elisabeth Backman ostaa talon. Woldemar Backman on kasvanut Juthbackalla. Lääkäripari Backman tekee uranuurtavaa työtä seudun sairaanhoidon uudenaikaistamiseksi ja ovat mm. mukana kun Malmin sairaala käynnistetään Pietarsaaressa.

Elise Söderström ostaa Juthbackan 1945. Hän on Woldemarin serkku ja kuten Woldemar hän on Carl Backmanin lapsenlapsenlapsi. Söderström muuttaa Juthbackan lepokodiksi. Vuoteen 1975 saakka "Äidin lepo" toimii Juthbackalla yhteisvoimin yksityisten ja organisaatioiden kanssa koko ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Martat hoitivat lepokotia väsyneille perheenäideille sodanjälkeisenä aikana.

1975 jälkeen Juthbacka on vuoroin Uudenkaarlepyyn kaupungin omistuksessa, vuoroin yksityisomistuksessa. 2003 Uudenkaarlepyyn kaupunki päättää ostaa Juthbackan ja perustaa Juthbackasäätiön. Ravintola peruskorjataan ja vuokrataan yksityiselle yrittäjälle ja sen jälkeen aloitetaan kartanon huolellinen peruskorjaus. Kartano saatetaan lähes alkuperäiseen kuntoon ja valmistetaan kulttuuri- ja kokoustoimintaa varten. Juthbacka-kulttuurikeskuksen kehittäminen voi alkaa!