Historiikki

(Vapaa käännös; Uppslagsverket Finland) )

Kaupungin asutus on hajallaan eri kylissä Lapuanjoen varrella, rannikkoa pitkin ja Pohjanmaan läpi vedetyn radan tienoilla. Keskusta (n. 2400 asukasta) levittäytyy joen itäpuolelle, ja on kesäkautena ympäröity kukoistavalla vehreydellä; kirkkosilta on vuodelta 1815. Uudenkaarlepyyn kaupunki näyttäytyy pikkukaupunki-idyllinä, rakennettu enimmäkseen yksinkertaisilla puutaloilla ja leveillä kaduilla, suunniteltu ruutujärjestelmän mukaan, tontit ovat suuret ja puutarhat hyvin hoidetut. Puistikko ja puistot lisäävät rehevää vaikutelmaa, mm. Topeliuksenpuisto johon on pystytetty rintakuva runoilijasta (V. Vallgren 1935) ja R.R. Eklundin muistokivi (W. ja M. Aaltonen, 1962).

Uudenkaarlepyyn kaupunkia on joskus nimitetty "runoilijoiden kaupungiksi"; Topeliuksen ja Eklundin lisäksi Mikael Lybeckillä ja Joel Rundtilla on kosketus paikkakuntaan.
Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäs joen varrella keskustasta hieman pohjoiseen on nykyisin sisustettu museoksi, samoin hänen kesäkotinsa Majniemi Uudenkaarlepyyn saaristossa.
Kaupungissa on tämän lisäksi tusinan verran museoita, joista ennen kaikkea Uudenkaarlepyyn Museo on huomioitava. Museo avattiin 1953 ja sijaitsee eräässä kaupungin vanhemmissa rakennuksissa ja kuvaa varakkaiden kaupunkilaisten elämää ja elämäntapaa menneinä aikoina. Sen kokoelmat on suurimmaksi osaksi koonnut kirjakauppias Josef Herler.
Sen lisäksi kaupungin puukirkon huomaa hyvin asutuksessa, Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu 1708.
Kapearaiteinen rautatie, pohjanmaan radalta kaupungin keskustaan, vihittiin käyttöön 1899, mutta se myytiin 1916 ja kiskot kuljetettiin pois. 100 vuotta käyttöön vihkimisen jälkeen jälleenrakennettiin osa kapearaiteisesta radasta (n. 2 km) museotarkoitukseen, alkaen Kovjoen asemalta. Uusi leveäraiteinen rata (8 km) avattiin liikenteelle 1949, tämän radan liikenne lakkasi 1982.

Paikkakunnalla on tänä päivänä vientisuuntainen pienteollisuus, puusepäntöitä, laivanvarustamoita, ym. Kunnan suurimmat työntekijät ovat Oy Prevex Ab jossa valmistetaan elintarvikepakkauksia ja LVI-tuotteita, Westwood Oy, puutyöteollisuus, ja KWH Mirka Ltd jossa valmistetaan hiomatarvikkeita.
Uusikaarlepyy kuuluu maailman johtaviin turkistuottajamaihin. Lukuisia tarhoja palvelee mm. Ab Nykofrys Oy ja Oy Monäs Feed Ab, maan vanhin minkki- ja ketturehun valmistaja joka vuodesta 1992 kuuluu Raisiokonserniin.

Uudellakaarlepyyllä on vanhat perinteet koulukaupunkina. Sinne perustettiin jo 1640 maakunnan ensimmäinen oppilaitos, triviaalikoulu, joka kuitenkin jo 1684 siirrettiin Vaasaan.
Nykyaikana Uudellakaarlepyyllä on ollut suuri sivistyksellinen merkitys ruotsinkielisen miespuolisen seminaarin ansiosta joka toimi paikkakunnalla 1873-1970.
Kristillinen kansanopisto (Kristliga Folkhögskolan) aloitti toimintansa 1919. Svenska Konstskolan aloitti toimintansa 1983 ja on maan ainoa ammatillinen taidekoulu, Svenska Yrkeshögskolan-kouluun kuuluva vuodesta 1997, muutti 2013 Pietarsaareen.
Anders Svedberg on perustanut ensimmäisen suomenruotsalaisen kansakoulun 1862 (C.A.Setterberg) Munsalaan, joka vuodesta 1976 toimii suomenruotsalaisena koulumuseona.

Uudenkaarlepyyn pitäjä syntyi 1607 siten että osat Pedersören ja Vöyrin pitäjistä yhdistettiin uudeksi seurakunnaksi. Lepuan kylä uudessa pitäjässä ylennettiin Nykarleby nimiseksi kaupungiksi 1620. Se nimitettiin 1648 hallituspaikkakunnaksi maaherralle ja 1652 Kaarleporin kreivikunnan pääpaikkakunnaksi. Mutta kehitys oli hidasta ja vuosisadan lopussa koko kaupungin olemassaolo oli uhattu. Se kukoisti jonkun verran 1700-luvun loppupuolella, mutta sitten alkoi taantuminen joka kesti pitkälle seuraavan vuosisadan puolelle.

1808-09 v. sodan aikana käytiin taistelu Juuttaalla neljä km etelään nykyisen kaupungin keskustasta. Merenkulku, laivavarustamot, ja kaupankäynti kasvoi voimakkaasti rauhansopimuksen jälkeen ja kaupungin suuruudenaika ajoittui 1830 -40 ja -50-luvulle.
Uusi stagnaatioaika käynnistyi palon jälkeen 1858 kun melkein koko Uusikaarlepyy tuhoutui . Ensimmäiseen maailmansotaan asti moni yritys teki vararikon, tuhoisin vaikutus kaupungille oli Uudenkaarlepyyn osakepankin konkurssi 1913.

Uusikaarlepyy oli kauan maan pienin kaupunki ainoastaan noin 1000 asukkaalla ja pinta-alaltaan 21 km2. Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan, Jepuan, Munsalan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin yhdistämisen jälkeen 1975 syntyi uusi Uusikaarlepyy monin verroin isommalla pinta-alalla ja asukasluvulla. Munsala ja Jepua kuuluivat aikaisemmin Uudenkaarlepyyn seurakuntaan, mutta muodostivat myöhemmin itsenäiset seurakunnat. 1900-luvun viime vuosikymmeninä Uusikaarlepyy muuttui maanviljelyseudusta teollisuus- ja palvelusuuntaiseksi seuduksi.