Ympäristönsuojelu

Pääsääntö on, että päivittäinen talousjäte lajitellaan biojätteisiin ja energiajätteisiin, jotka viedään omiin jäteastioihinsa. Eri puolilla kuntaa on ekopisteitä, joihin voit viedä kierrätettävät jätteet, kuten keräyspaperin, lasin, metallin ja paristot. Uudenkaarlepyyn jätehuoltoa hoitaa jätehuoltoyhtiö Ekorosk. Heidän kotisivuiltaan löydät tarkemmat lajitteluohjeet.

Ekorosk uudenkaarlepyyn ekopisteiden sijainnit

Uudenkaarlepyyn, Jepuan ja Munsalan keskustassa on miehitetyt kierrätysasemat, jotka
ottavat vastaan kierrätettävää jätettä, vaarallista jätettä ja kaatopaikkajätettä.

aukioloajat

Pohjanmaan jätelautakunta on vastuussa jätehuollosta. Lautakunta on Ekoroskin jäsenkuntien yhteinen. Lautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuoltomääräyksistä päättäminen, jätemaksujen vahvistaminen sekä jäteastian poikkeavia tyhjennysvälejä koskevien hakemusten käsittely. Kaupungin ympäristöosasto vastaa Uudessakaarlepyyssä jätehuollon valvonnasta ja roskaamisasioista.

lomakkeet 

Viemäriverkosto

Kaupungin sekä osittain Jepuan, Munsalan ja Sokaluodon jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkostoon, jota ylläpitää Nykarleby Kraftverk Ab. Sieltä jätevesi pumpataan Pietarsaaren puhdistamolle, jossa vesi käsitellään. Noin 40 prosenttia kaupungin asukkaista on liitetty viemäriverkostoon.

Haja-asutusalue

Noin 60 prosenttia asukkaista asuu viemäriverkoston ulkopuolisella alueella. Näillä alueilla kiinteistön omistajien on itse käsiteltävä jätevetensä omissa puhdistusjärjestelmissä. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ohjaava lainsäädäntö on muuttunut useaan otteeseen. Viimeisin muutos sisälsi vaatimuksen jätevesien puhdistamisesta pilaantumiselle herkillä alueilla eli kiinteistöissä, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin päässä vesistöstä, merestä tai pohjavesialueella. Muiden kiinteistöjen on uudistettava jätevesijärjestelmänsä viimeistään rakennusten remontin tai muun muutostyön yhteydessä. Kiinteistön omistaja vastaa aina jätevesijärjestelmästä. Ympäristöhallinnon sivuilla on karttapalvelu (katso lisätiedot), joka näyttää suuntaa-antavat rajat alueille, joilla puhdistusvaatimus on täytettävä. Asetuksen mukaan jätevedestä on puhdistettava vähintään 80 prosenttia orgaanisesta aineesta, 70 prosenttia fosforista ja 30 prosenttia typestä. Kaupungin rakennusjärjestyksessä määrätään, että jätevedet on johdettava tärkeillä pohjavesialueilla käsiteltäväksi pohjavesialueiden ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti tiiviisiin umpisäiliöihin.

Mitä minun pitää tehdä?

Jos kiinteistösi jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia, sinun on kiinteistön omistajana otettava yhteyttä Nykarleby Kraftverk Ab:hen ja selvitettävä, voidaanko kiinteistö liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Jos liittäminen ei ole mahdollista, seuraava askel on ottaa yhteyttä LVI-suunnittelijaan, joka laatii ehdotuksen sopivasta jätevesijärjestelmästä talon rakenteen sekä ympäristöolosuhteiden perusteella. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös olla yhteydessä kaupungin rakennus- tai ympäristötarkastajaan sen selvittämiseksi, onko alueella paikallisia määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon jätevesien käsittelyssä.

Kiinteistön omistajalla on oltava kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttöön ja huoltoon liittyvät asiakirjat:

1. Selvitys nykyisestä jätevesien käsittelyjärjestelmästä
2. Järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet
3. Päiväkirja järjestelmän käytöstä ja huollosta (suositus).

Asiakirjat säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Asiakirjojen avulla tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy omistajalta toiselle. Voit käyttää Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton lomaketta. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti.

Kaikkien herkillä alueilla, kuten pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä, sijaitsevien kiinteistöjen on uusittava jätevesijärjestelmänsä – paitsi, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

• Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen.
• Kiinteistö liitetään viemäriverkostoon
• Kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä
• Kaikki kiinteistön omistajat ovat syntyneet ennen 9.3.1943.
• Kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi).
• Kiinteistön omistajalle on myönnetty poikkeuslupa, esimerkiksi kohtuuttomien kustannusten vuoksi.

Kiinteistöjen, jotka sijaitsevat herkkien alueiden ulkopuolella ja joiden rakennuslupa on myönnetty ennen vuotta 2004, on uusittava jätevesijärjestelmä seuraavan suuren remontin yhteydessä.

Lupamenettely

Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen vaatii aina luvan. Jos kyseessä on uudisrakennus, rakennuslupahakemukseen on liitettävä ehdotus jätevesijärjestelmästä. Mikäli kyseessä on olemassa oleva rakennus, kiinteistön omistajan on haettava toimenpidelupaa ja liitettävä suunnitelma hakemukseen.

Kotitalousvähennys

Jätevesijärjestelmän rakentamis- ja asennustyöstä aiheutuneet kustannukset kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Vähennyskelpoisuus koskee olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmien uusimista.

Lisätietoja

ympäristöhallinnon karttapalvelu 

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto; tietoa ja neuvontaa jäteveden käsittelystä
 

Ympäristöministeriön julkaisu Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännötxis 

Ympäristöhallinnon maksuton palvelu, jonka avulla voit selvittää kiinteistöllesi parhaiten soveltuvan jätevesien käsittelyjärjestelmän:

Kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi, varastoitavaksi tai jalostettavaksi kaupalliseen tarkoitukseen tarvitaan aina maa-aineslupa (maa-aineslaki 4 §). Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää luvan. Maa-ainesluvasta ja toiminnan valvonnasta peritään kaupungin maksutaksan mukainen maksu. Rakennusvalvonta valvoo myönnettyjä maa-aineslupia.

Ympäristölupa

Ympäristölupa tarvitaan kivenlouhimolle, jossa kiviainesta murskataan ja seulotaan vähintään 50 päivää. Sama koskee tilannetta, jossa maa-ainesten ottoalue sijaitsee pohjavesialueella tai jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ottotoiminnan lupahakemus ja ympäristölupahakemus tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupahakemukset käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samassa päätöksessä.

lomakkeet ja lisätiedot

Kotitarvekäyttö

Maa-ainesten ottaminen omalta maa-alueelta ja omaan tarpeeseen ei tavallisesti edellytä lupaa. Ympäristöosastolle on kuitenkin tehtävä ilmoitus, jos tarkoituksena on ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Maa-ainesten ottaminen omaan tarpeeseen on kielletty pohjavesialueella.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi turkistarhaus, kivenmurskaus ja eri teollisuudenalat. Ympäristö- ja rakennuslautakunta käsittelee ympäristöluvat pienempien toimintojen osalta, ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee suurempien yksiköiden ympäristöluvat.

Lisätietoja 

Aiotko purkaa tai rakentaa uuden eläinsuojan? Tällöin sovelletaan yleistä ilmoitusmenettelyä. Ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen, ja päätöksen tekee ympäristö- ja rakennuslautakunta. Suuret eläintilat tarvitsevat ympäristöluvan aluehallintovirastolta.

lisätietoja

Vesilain mukaan vesialueella tehtävistä koneellisista toimenpiteistä on aina ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ruoppausmassojen tilavuus on yli 500 kuutiometriä, ruoppaukselle on haettava lupa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Jos ruoppausmassojen tilavuus on alle 500 kuutiometriä, tällöin riittää, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) tehdään kirjallinen ilmoitus. Myös vesikasvien niitosta tai koneellisesta poistosta on ilmoitettava ELY-keskukselle. Ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoituksen tekeminen on maksutonta. Myös vesialueen omistajalle ja naapureille on ilmoitettava. ELY-keskus ottaa kantaa siihen, voivatko toimenpiteet aiheuttaa sellaista haittaa, että myös aluehallintovirastolta tarvitaan lupa.

lisätietoja 

Ruoppausmassat

Ruoppausmassojen sijoittaminen asemakaava-alueelle ja yleiskaava-alueelle voi edellyttää maisematyölupaa. Uudessakaarlepyyssä lupa tarvitaan Toisvedellä, Bådanin saarella ja Vexalassa sekä muutamilla pienemmillä rantakaava-alueilla. Ota aina yhteyttä ympäristöosastoon, kun suunnittelet ruoppausta. Otamme kantaa siihen, tarvitaanko lupaa. Rakennusvalvonnalta tarvitaan toimenpidelupa, jos haluat rakentaa aallonmurtajan, suuria laitureita tai muita rakennelmia, jotka muuttavat tai vaikuttavat rantalinjaan. Jos vesirakennustyöllä on merkittävä vaikutus ympäristöön, toimenpiteelle voidaan tarvita lupa myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta.

Puiden kaatamiseen Uudenkaarlepyyn keskustassa tarvitaan aina lupa. Ympäristönsuojelupäällikkö ja kaupungin puutarhan esimiehet käsittelevät puunkaatoasioita virkamiestasolla, ja usein riittää suullinen lupa. Jos kyse on kaupunkikuvan kannalta tärkeästä puusta, kaataminen voi edellyttää myös maisematyölupaa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta.

Jos haluat kaataa puun keskustassa, ota yhteyttä esimies Roger Nynäsiin tai ympäristönsuojelupäällikkö Mathias Backmaniin.

Erityisen häiritsevää tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 118 §). Häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa ovat esimerkiksi rakennus- tai korjaustyöt, konsertit tai moottoriurheilukilpailut. Ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta tai puolustusvoimien toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, jos häiriö on vain tilapäistä.

Meluilmoitus on tehtävä kaupungin ympäristöosastolle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Päätös voi sisältää lisämääräyksiä, joilla estetään tai vähennetään mahdollisia haittoja. Myös poliisille tehdään ilmoitus. Meluilmoituksesta perittävä maksu on ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen.

meluilmoituslomake 

Frillin viheralue on kiinnostava alue Uudenkaarlepyyn keskustan läheisyydessä. Alueella on pieniä niittyjä, kiviaitoja sekä metsäalueita niiden välissä. Tietoja alueen historiasta löytyy mm. täältä: www.nykarlebyvyer.nu.

Frillin tila on aiemmin kuulunut Kuddnäsin tilaan. Kuddnäs on Sakari Topeliuksen lapsuudenkoti, joka tänä päivänä toimii museona www.nykarleby.fi/kuddnas. Historian mukaan Frill raivattiin viljelyalueeksi nälkävuosina 1860-luvulla, jolloin myös kiviaidat rakennettiin. Alueella on ollut monenlaista toimintaa, ja osa alueesta on ollut vuokralla laidunmaana. Historiallisen arvon ohella, myös biologinen monimuotoisuus on ELY-keskuksen inventaarion mukaan osoittautunut merkittäväksi.

Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristöosasto haki avustusta alueen kunnostamiseen Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa. Ohjelman tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Kesäkuussa 2020 Ympäristöministeriö myönsi kaupungille avustusta alueen hoidon aloittamiseen. Omana osuutena Uudenkaarlepyyn kaupunki osallistuu mm. niitto-, raivaus- ja harvennustyöllä. Hanke päättyy 2021 lopussa, jonka jälkeen tavoitteena on, että laiduntavat eläimet jatkaisivat alueen hoitamista. Frill-alue tulee olemaan avoin yleisölle, ja toimia virkistysalueena missä biologinen monimuotoisuus säilyy, ja vierailijat saavat tietoa kasveista, laidunnuksesta ja perinnemaisemista.

Niittotalkoot

Kesällä 2021 kaupunki tulee järjestämään yleisötilaisuuksia, jossa kiinnostuneet saavat lisätietoa alueesta sekä mahdollisuuden osallistua alueen hoitoon. Lisätietoa tulee myöhemmin.

Onko sinulla tietoja tai muistoja Frill-alueesta?

Uudenkaarlepyyn kaupunki vastaanottaa mielellään tietoja, muistoja, kuvia jne. alueesta, erityisesti tietoa, jotka koskevat laidunnusta, laiduneläimiä tai yleisesti niittyjen hoitoa.

Tietoa tai kysymyksiä voi lähettää:

Janne Toivonen
janne.toivonen@nykarleby.fi, 0503646512

Mathias Backman
mathias.backman@nykarleby.fi, 0447219021