Projektit
SHIFT-R: Eurooppalaiset kaupungit tekevät yhteistyötä maaseutualueiden innovaatioiden vahvistamiseksi
Kaupungit ympäri Eurooppaa ovat yhdistäneet voimansa SHIFT-R-verkostossa – Shaping Innovation-Friendly Territories (Rural Edition),
joka on hyväksytty URBACT IV -ohjelmaan – vastatakseen maaseutu- ja harvaan asuttujen alueiden yhteisiin haasteisiin.
Verkostoa johtaa Fundão (Portugali), ja siihen kuuluu kahdeksan kumppanikaupunkia, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan paikallisia
innovaatioekosysteemejä ja parantamaan asukkaidensa mahdollisuuksia.
Yhteinen eurooppalainen haaste
Monet pienet ja keskisuuret kaupungit kohtaavat samanlaisia rakenteellisia haasteita: väestön väheneminen, ikääntyvä väestö,
rajallinen taloudellinen monipuolistuminen sekä vaikeudet houkutella ja pitää osaajia. SHIFT-R vastaa näihin haasteisiin edistämällä yhteistyötä,
tiedonvaihtoa ja toimiviksi todettujen ratkaisujen siirtämistä kaupunkien välillä.
Hanke kestää 1.11.2025–30.4.2028 ja edustaa sitoutumista kestävämpien, osallistavampien ja innovatiivisempien alueiden rakentamiseen.
Tavoitteet ja odotetut tulokset
SHIFT R-hankkeen tavoitteena on tukea kaupunkeja tehokkaampien, integroitujen ja osallistavien paikallisten strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. URBACT-menetelmän avulla kumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa luodakseen yhdessä ratkaisuja, jotka on räätälöity niiden erityisolosuhteisiin.
Tärkeimpiä odotettuja tuloksia ovat:
Paikallisten siirtosuunnitelmien kehittäminen jokaisessa kumppanikaupungissa
Innovaatioille suotuisien ekosysteemien luominen tai vahvistaminen
Digitaalisen, vihreän ja osallistavan siirtymän edistäminen
Menetelmät käyttämättömien rakennusten uudelleenkäyttöön
Verkosto perustuu Fundãon kehittämään hyvään esimerkkiin: ”Friendly City of Investment and Innovation”.
Se on tunnustettu malli, joka yhdistää kaupunkien uudistamisen, digitaaliset taidot, osaajien houkuttelemisen ja yrittäjyyden tukemisen.
Monipuolinen eurooppalainen kumppanuus
SHIFT-R-hanke kokoaa yhteen kahdeksan kaupunkia, jotka edustavat erilaisia maantieteellisiä, taloudellisia ja institutionaalisia taustoja:
Fundão (Portugali) – johtava kumppani
Żory (Puola)
Kymi-Aliveri (Kreikka)
Macouria (Ranskan Guyana, Ranska)
Uusikaarlepyy (Suomi)
Skellefteå (Ruotsi)
Mostar (Bosnia ja Hertsegovina)
Trostyanets (Ukraina)
EU-tuki
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 749 880,70 euroa, ja sitä rahoittaa Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahaston (ERUF) sekä muiden välineiden, kuten IPA:n ja NDICI:n, kautta.
SHIFT-R auttaa vahvistamaan yhteistyön hallintaa ja tukee EU:n yleistä tavoitetta rakentaa älykkäämpi, vihreämpi, osallistavampi ja verkottuneempi Eurooppa.
Uusikaarlepyy, pieni kaupunki, jolla on suuret tavoitteet
Uusikaarlepyy on pieni rannikkokaupunki Itä-Pohjanmaalla, jossa asuu hieman yli 7 400 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungilla on vahva yrityskulttuuri:
siellä on lähes 2 000 rekisteröityä yritystä sekä tunnettuja vientiyrityksiä, kuten Mirka, Prevex ja Kaiser Eur-Mark.
Uusikaarlepyy osallistuu SHIFT-R- hankkeeseen keskittyen selkeästi aivovuodon ja väestön vähenemisen torjumiseen.
Hankkeen kautta kaupunki haluaa oppia verkostokaupunkien kokemuksista osaajien houkuttelemisesta ja paikkakohtaisesta innovoinnista sekä soveltaa niitä paikallisiin olosuhteisiin.
Toimijoihin kuuluvat Nykarleby Innovation Center r.f. (NIC), joka tarjoaa yhteistilatyöskentelytiloja ja tukea yrittäjille ja luoville toimijoille,
sekä Concordia, Jakobstadin alueen yhteinen aluekehitysyhtiö, ja Åbo Akademi, joka aiempien URBACT-hankkeiden, kuten MetaCity ja IotXChange, ansiosta muodostaa tärkeän kokemuspohjan.
Yhteinen matka
SHIFT-R on enemmän kuin pelkkä tekninen hanke: se asettaa ihmiset muutoksen keskiöön. Verkosto pyrkii luomaan yhdessä kansalaisten, yritysten,
tiedemaailman ja paikallisten organisaatioiden kanssa ratkaisuja, jotka vastaavat todellisiin tarpeisiin ja tuottavat pitkäaikaisia vaikutuksia.
Kokeilujen, tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla SHIFT-R auttaa kaupunkeja muuttamaan yhteiset haasteet uusiksi mahdollisuuksiksi kestävälle alueelliselle kehitykselle.
Lisätietoja verkostosta löytyy URBACTin verkkosivuilta:
Nykarleby stad skriver historia – 400 år snart komplett
Den första delen av bokserien, som berättar om Nykarleby stads äldsta 200 åriga historia, har varit saknad i många år. Del 2 (1810 - 1875) samt del 3 (1876 - 1975) finns redan, men forskningen för den första delen har aldrig blivit gjord eller boken skriven. Det blir det nu ändring på inom projektet ”Nykarleby stads historik del 1: åren 1620 – 1809”
Nykarleby stad, som grundades 1620, har en rik och mångfacetterad historia som sträcker sig över fyra århundraden. Nu, efter nästan 50 år av väntan, har arbetet med Nykarleby stads historik del 1: åren 1620 – 1809 kommit i gång.
Upplägget består av sju skribenter med gedigen historiekunskap och en vetenskaplig redaktör. Redaktören är professor emeritus Nils Erik Villstrand, som är välkänd för att vara expert på 1600- och 1700-talets Österbotten.
Som skribenter fungerar historikerna:
Docent Ann-Catrin Östman
Docent Christer Kuvaja
Fil.dr. Jennica Thylin-Klaus
Docent Kasper Kepsu
Professor Marko Lamberg
Professor Nils Erik Villstrand
Professor Petri Karonen
Målet med del 1 är att på vetenskaplig grund skriva en så lättillgänglig text som möjligt om män och kvinnor, fattig och rik, ung och gammal i Nykarleby stad. Boken kommer att omfatta flera temaområden, vilket gör den intressant för en bred publik, från historieintresserade till skolelever. Arbetet förväntas vara klart och boken lanseras av Nykarleby stad på stadens traditionsenliga kulturfest Topeliusfesten 14.1.2029.
Bokprojektet sker i samarbete med redaktören, historikerna och stadens historiekommitté.
Projektet “Nykarleby stads historik del 1: åren 1620 – 1809” förverkligas med medel från Nykarleby stad, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden ur Elis Lagus´fond och Torsten Nordströms minnesfond samt med medel från Erik Åhmans minnesfond.
Avslutade projekt
ReCoCreaYOUTH
Playful Democracy
Innovation in Urban Planning
Kaupunkisuunnittelun innovaatiot raivaavat tietä kunnalliselle kehitykselle Härnösandissa ja Uudessakaarlepyyssä Åbo Akademin tuella.
Yhteinen esiselvityksemme valaisee, kuinka voimme lisätä osallistumista ja saavutettavuutta luodaksemme paremmin informoitua päätöksentekoa kaupunkisuunnittelussamme. Interreg Aurora mahdollistaa tämän yhteistyön.
Eurooppalaiset verkostot, jotka tuovat uusia projekteja
MetaCity-projektissa (URBACT 2023-2025) kahdeksan pientä ja keskisuurta kaupunkia kokoontuu tutkimaan, kuinka strategioita voidaan rakentaa digitaaliseen muutokseen ja Metaverseen siirtymiseen. Härnösand ja Uusikaarlepyy jakavat haasteita ja löysivät varhain halun kehittää omaa vuoropuheluaan asukkaiden kanssa luodakseen suurempaa osallistumista ja tullakseen herkemmäksi kunnaksi. Halusimme ottaa proaktiivisen asenteen ja kokeilla uusia otteita pienessä mittakaavassa samalla kun aloitimme edellytysten selvittämisen ja työskentelyn yleisten suunnitelmien parissa. Aloitimme yhteistyömme täydentämällä olemassa olevia kanavia uusilla, kuten interaktiivisilla 3D-kartoilla ja kyselyillä, joissa digitaaliset ratkaisut voivat olla suureksi hyödyksi.
Onnistuaksemme siinä meidän on muutettava kunnan omia toimintatapoja ja -kulttuuria niin, että pystymme poimimaan kaikki aloitteet ja kehitysmahdollisuudet, jotka johtavat parempaan demokraattiseen päätöksentekoon ja valmiuteen lähestyä uutta. Haluamme olla pelottomia ja tutkia uuden teknologian mahdollisuuksia kokeilemalla, arvioimalla ja aina huomioimalla käyttäjän näkökulman!
Eteenpäin ja arvo
Nyt opimme yhdessä ja toisiltamme, selvittämällä edellytyksiä voimme osoittaa haasteet, mutta myös sen, missä toinen voi tarjota ratkaisun toisen haasteeseen. Tavoitteenamme on myös kehittää työkaluja, joiden avulla muutosprosessi voidaan tukea käytännössä. Toivomme, että tämä voi olla avaus laajempaan ja/tai syvempään yhteistyöhön – esimerkiksi muiden eurooppalaisten verkostojen kautta. Kaupunkisuunnittelun innovaatiot itsessään muodostavat alun, askeleen kohti informoitua päätöksentekoa seuraavissa kunnan panostuksissa.
Tulos
Tavoitteena oli tarkastella osallistamisen ja digitaalisen tuen astetta kuntien kaupunkisuunnittelussa sekä tutkia niiden prosessien yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tämä toimi perustana tarpeen ja edellytysten tutkimiselle pilottihankkeelle, jossa testataan uusia teknisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelussa, erityisesti asukkaiden ja kunnallisten viranhaltijoiden välisessä vuoropuhelussa. Tarkastelemalla kuntien prosesseja ja tekemällä trendianalyysejä sekä keräämällä sidosryhmien näkemyksiä olemme valmistautuneet tuleviin uusiin toimintatapoihin.
Asukkaiden tarpeita koskevaa olemassa olevaa tietoa vahvistettiin testaamalla erilaisia palautetyökaluja prosessin aikana. Esitutkimus sisälsi asukkaiden vuoropuhelutyökalujen kartoituksen, kuntien suhtautumisen innovaatioihin ja teknisiin kehitystarpeisiin. Se tunnisti myös tarpeen strategialle, joka systematisoi asiaankuuluvan tiedon käsittelyn. Julkisella sektorilla on suuri vastuu lasten ja nuorten osallistamisesta kaupunkikehitykseen. Nuorten on koettava osallistuminen merkitykselliseksi ja tunnettava, että heidän mielipiteillään on todellista vaikutusta. Asukkaat, paikallisen ympäristön asiantuntijoina, ovat korvaamattomia yhteiskunnan rakentajia.
Härnösand on suhteellisen pitkällä digitaalisen muutoksen ja digitaalisten työkalujen käytössä julkisissa palveluissa, mutta siltä puuttuu kokonaisvaltainen strategia. Uusikaarlepyy puolestaan tarvitsee kattavan digitaalisen strategian, joka voi ohjata digitaalisten toimenpiteiden työtä seuraavien 5–6 vuoden aikana. Molemmat kunnat voivat hyötyä parannetuista rakenteellisen innovaation puitteista.
Kaiken kaikkiaan tämä on linjassa globaalin kestävän kehityksen tavoitteen 16 kanssa, joka edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja päätöksenteon avoimuutta. Tavoitteena on myös lisätä tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin. Edistämällä vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä kunnat voivat vahvistaa asukkaita ja hyödyntää heidän näkemyksiään. Tämä auttaa kuromaan umpeen kuiluja asukkaiden ja päättäjien välisessä viestinnässä.
Tutkimus korostaa innovatiivisten työkalujen merkitystä osallistavassa kaupunkisuunnittelussa. Paikallisiin tarpeisiin mukautettujen digitaalisten strategioiden kehittäminen on ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Kunnat, jotka priorisoivat systemaattista tiedonhallintaa ja osallistavaa vuoropuhelua, voivat saavuttaa paljon.
Lopuksi on tärkeää antaa nuorille ja paikallisille asiantuntijoille mahdollisuus merkitykselliseen osallistumiseen kestävän kehityksen varmistamiseksi.