Optimismia alueen elinkeinoelämässä

Uudessakaarlepyyssä ja sen ympäristössä on paljon meneillään. Aiemmin tällä viikolla Tullmagasinenissa järjestetyssä yrittäjäaamiaisessa tarjottiin aamiaista ja tilannekatsauksia eri näkökulmista noin kolmekymmentä Uudenkaarlepyyn yrittäjälle. Aamiaistilaisuus oli Uudenkaarlepyyn kaupungin, Nykarleby Innovation Centerin ja Nykarleby Entreprenörersin yhteistyöhanke.

Kaupunginjohtaja Thomas Björk aloitti katsomalla eteenpäin kohti kaupunginhallituksen kokousta ja valtuuston kokousta maanantaina 15.6, jota amerikkalaisessa kontekstissa kutsuttaisiin Super Mondayksi.
- Esitämme muun muassa vahvan tilinpäätöksen, valitsemme kaksi tärkeää tehtävää kaupungin johtoon ja päätämme merenrantatonttien kaavoituksesta.

Uudenkaarlepyyn viikolle suunnitellaan uutta tapahtumaa, jonka tarkoituksena on löytää uusia omistajia kunnan alueella sijaitseville tyhjille taloille ja täyttää talot uusilla toiminnoilla.
- Haluamme tuoda yksityisomistuksessa olevat, käyttämättömät rakennukset markkinapaikalle, jossa ne voivat löytää uusia omistajia.

Turkisten hinnat ovat viimeaikoina nousseet, ja alalla vallitsee suuri optimismi.
- Paljon viittaa siihen, että ketun turkiksen hinnat jatkavat nousuaan. Syitä on useita, muun muassa se, että kiinalaiset influensserit ovat kiinnostuneet turkiksista, kertoi Steven Frostdahl, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Fifurin viestintäjohtaja.

Pietarsaaren alueen kehitysyhtiö Concordian yritysneuvoja Kari Myllymäen mukaan vuosi on alkanut hyvin alueen yrityksissä, vaikka ilmapiiri onkin hieman varovainen.

– Alueellamme on viisi vahvaa teollisuudenalaa, joista elintarviketeollisuus työllistää lähes neljänneksen teollisuuden työpaikoista. Monilla teollisuusyrityksillä on edelleen pulaa osaavasta työvoimasta, Myllymäki sanoi.

Alueen suurin yksittäinen hanke on Arctialin suunnittelema alumiinitehdas Kruunupyyssä ja Kokkolaan. Esiselvitykset ovat käynnissä, ja investointipäätös tehdään vuonna 2027.
- Jos investointi toteutuu, se tarvitsee 30 000 työntekijää rakennusvaiheessa, ja kun laitos on toiminnassa vuonna 2030, sen oma henkilöstö on 1 200 henkilöä, minkä lisäksi syntyy lukuisia oheispalveluja. Se toisi mahdollisuuksia ja vaikutuksia koko alueen elinkeinoelämään. Monet alueen yritykset tarvitsevat yhteistyökumppaneita voidakseen ottaa vastaan tämän kokoisia alihankintatöitä, totesi Myllymäki.

Sen jälkeen Elli Flen piti kuulijoille luennon siitä, miten yritysten tulisi suhtautua varautumiseen.
- Monet arvaamattomat tapahtumat ovat vaikuttaneet maailmaan ja arkeemme. Suomessa reagoimme muutoksiin hitaasti. Se voi olla myös vahvuus, mutta yleisesti ottaen yritysten on syytä miettiä erilaisia skenaarioita, joihin ne voivat joutua, ja luoda arjen rutiineja, jotka toimivat kriisitilanteissa, Flen neuvoi.